Viime vuodet olemme eläneet toistuvien otsikoiden kanssa: Suomen talous on vaikeuksissa. Työttömyysaste on ollut EU:n tilastojen kärjessä, ja useimmat meistä tuntevat ihmisiä, jotka ovat viime aikoina kamppailleet työnsaannin kanssa. Siitä seuraa suuri henkilökohtainen ahdistus. Missään muualla kamppailu ei ole näkynyt selvemmin kuin rakennusalalla. Hankkeet ovat pysähtyneet, luottamus haihtunut, ja kaikilla toimialoilla.
Me Combi Worksissa tunsimme sen myös. Infra-asiakkaamme työskentelevät kaduilla, kunnallistekniikassa ja rakennetussa ympäristössä. Kun rakentaminen hidastuu, se iskee yhtälailla meihin.
Mutta jokin on muuttunut.
Ensimmäinen valonpilkahdus
Viime vuonna aloimme nähdä varovaista mutta selkeää kysynnän kasvua. Syynä oli, ehkä yllättäen, osittain digitaalinen kehitys: datakeskukset. Kun globaalit teknologiayritykset tunnistivat Suomen ihanteelliseksi sijainniksi, jossa on uusiutuvaa energiaa, viileä ilmasto, poliittisesti vakaata ja kuituyhteydet kunnossa, tämä alkoi näkyä myös rakennustoiminnassa. Googlen, Microsoftin ja yhä useampien muiden toimijoiden suuret hyperhankkeet alkoivat siirtyä suunnittelusta rakennusvaiheeseen. Suomen datakeskusyhdistys arvioi, että maassa toimiva kapasiteetti kasvaa 285 MW:sta vuonna 2025 1,5 GW:iin vuoteen 2030 mennessä, mikä tekee Suomesta yhden Pohjois-Euroopan nopeimmin kasvavista datakeskusmarkkinoista. Juuri viime viikolla 5.6.2026 Microsoft ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa Vaasaan vielä suurempi datakeskus kuin Helsinkiin rakenteilla oleva. (Lähde: Yle)
Suuret rakennushankkeet tarvitsevat myös infraa. Sähköverkko, maanrakennustyöt, kulkuväylät, viemäröinti, kaapelointi, sähköasemat. Tämä kysyntä kulkee osaltaan meidän kaltaistemme valmistajien kautta.
Q1 2026: Suomi johtaa OECD:tä
Makrotason näyöy tulivat hiljattain. Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,9 % vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Tämä oli toiseksi nopein kasvuvauhti kaikista 38 OECD:n jäsenmaasta, vain Etelä-Korean jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan ja Ylen raportoimana tämä johtui teollisuuden, kaupan, palveluiden ja rakentamisen kasvusta. (Lähteet: Tilastokeskus, Yle, toukokuu 2026; Euroopan komission talousennuste Suomelle, toukokuu 2026.)
Tämä on merkittävä signaali maalle, joka vietti suuren osan vuosista 2023-2025 taantumassa tai lähellä sitä.
Väite, jonka mukaan datakeskukset ovat taakka, ohittaa asian toisen puolen.
Suomessa käydään perusteltua keskustelua siitä, mikä on datakeskusten todellinen panos. Hallitus on paininut sähköveropolitiikan kanssa. Datakeskusten sähkönkulutuksen siirtämistä alemmasta veroluokasta yleiseen veroluokkaan on ehdotettu, mikä lisää taakkaa huomattavasti. Tätä ehdotetaan kompensoitavaksi veroheloptuksilla, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Huolenaiheena on, että datakeskukset kuluttavat valtavia määriä sähköä, mutta ne eivät välttämättä luo riittävästi työpaikkoja pitkällä aikavälillä, jotta verkon kuormitus olisi perusteltua. (Lähde: Suomen hallitus / Valtioneuvosto, lokakuu 2025)
Kysymys on aiheellinen. Kokonaiskuva on kuitenkin monivivahteisempi.
Kyllä, datakeskukset vaativat paljon sähköä. Tämä kysyntä luo kuitenkin perusteet vauhdittaa juuri sitä, mitä Suomi muutenkin tarvitsee: investointeja uuteen energiantuotantoon, uusiutuviin energialähteisiin, varastointiin ja verkkokapasiteettiin. Nämä eivät ole pelkkiä kustannuksia, vaan ne ovat itsenäisiä teollisuushankkeita, joilla on omat rakennusvaiheensa, toimitusketjunsa ja pitkän aikavälin ylläpitotarpeensa. Jos datakeskukset ajavat Suomea rakentamaan lisää tuuli-, aurinko- ja varastointikapasiteettia, se on taloudellista nousua, ei taakkaa.
Myös kunnossapidon ja käytön vaikutukset on otettava huomioon. Konsulttiyritys Rambollin Suomen Datakeskusyhdistyksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) teettämässä tutkimuksessa ennustetaan, että vuosille 2025-2030 suunnitellut datakeskusinvestoinnit tuottaisivat pelkästään rakennusvaiheessa 1,7 miljardia euroa verotuloja ja tukisivat 9 900 henkilötyövuoden verran suoraa ja välillistä työllisyyttä vuoteen 2030 mennessä (Lähde: Kauppalehti). Pääministeri on tilannut kansallisen tiekartan datakeskuksille kartoittaakseen näiden arvonluontia systemaattisemmin.
Ja lopuksi: jos Suomi ei rakenna niitä, joku muu rakentaa. Investoinnit eivät katoa vaan siirtyvät muihin maihin. Työpaikat, verot ja verkkoinvestointikannustimet menevät sen mukana. Tämä logiikka pätee kaikkiin Pohjois-Euroopan maihin. Investoinnit lisäävät myös meidän ja koko alueen globaalia merkitystä. Suomeen ja naapurimaihin tehtyjen suurten investointien myötä näytämme entistä merkityksellisemmiltä myös globaalissa geopoliittisessa analyysissä. Tällaisina aikoina on varmasti järkevää varmistaa, että olemme myös tulevaisuudessa merkityksellisiä kaikissa kansainvälisissä keskusteluissa.
Optimismi, joka perustuu todellisuuteen
Me Combi Worksissa emme ole datakeskusten ylläpitäjiä tai energiapolitiikan asiantuntijoita. Valmistamme infra-tuotteita, kuten kaivonkansia ja suojakaiteita, ja autamme teollisuusasiakkaita hallitsemaan monimutkaisia toimitusketjuja. Mutta istumme tarpeeksi lähellä itse rakentamista nähdäksemme, mikä sitä liikuttaa.
Useiden vaikeiden vuosien jälkeen näemme nyt, että todellinen elpyminen on alkanut useilla mittareilla ja monilla aloilla. Rakennustoiminta on heräilemässä, kun investointipäätöksiä tehdään. Ensimmäisen vuosineljänneksen luvut eivät ole sattumaa, vaan ne heijastavat todellista toimintaa todellisilla työmailla.
Suomen ja Pohjois-Euroopan olisi suhtauduttava tähän myönteisesti, ohjailtava sitä järkevästi ja varmistettava, että olosuhteet, jotka houkuttelivat tämän investointiaallon, houkuttelevat myös seuraavaa ja siten, että se myös tukee veropohjaamme.
Kaupunkia ylläpitävä katuinfra ei rakennu itsestään. Ei myöskään elpyminen.
